Kannattaako metsään sijoittaa – osa 2 | Miten metsää ostetaan? Mitä kustannuksia siihen liittyy? Mitä sitten pitäisi tehdä, kun omistaa metsätilan? Mistä tietää oikean hinnan? Miten hakkuut toteutetaan?
Olen kirjoittanut metsäsijoittamisesta jo aiemmin ja blogiteksti on luettavissa täällä. Haastattelu metsätalousinsinööri Rauno Nummisen kanssa jatkuu. Rauno Numminen on ostanut ensimmäisen metsätilansa jo vuonna 1993. Hän toimii Etämetsänomistajien Liiton puheenjohtajana. Presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt hänelle Metsätalousneuvoksen arvonimen. Hänellä on metsään liittyvä tietotaito hyppysissä.
Metsän ostaminen
Hinnan täytyy olla kohdillaan ja apua kannattaa pyytää ammattilaiselta, jos ala on itselle ennestään tuntematon. Metsällä ja metsällä on eroja ja esimerkiksi Raunon rautaisen ammattitaidon puoleen voi kääntyä, jos nämä asiat mietityttävät.
Pääperiaate on, että saisit noin 30-50% takaisin kauppasummasta metsän hakkuiden muodossa ensimmäisenä vuotena ja loput seuraavien 10 vuoden aikana.
Mitä sitten, kun on ostanut metsää? Sille pitäisi varmasti tehdä jotain?
Raunon mukaan ammattilainen osaa neuvoa mitä metsässä olisi hyvä milloinkin tehdä ja kuinka se tehdään. Kaikki raivaus- ja muut työt voi myös ulkoistaa. Voit saamallasi metsävähennyksellä tai muilla tuilla maksaa työstä jollekin toiselle tai tehdä itse ja jättää metsävähennys ns. omaan taskuun.
Suositeltavaa olisi olla yhteistyösopimus jonkun isomman metsäfirman kanssa: Stora Enso, UPM-Kymmene ja Metsä Group. Sopimus takaa Raunon mukaan sen, että sinun metsistäsi käydään korjaamassa esimerkiksi tuulenkaadot ensimmäisten joukossa. Sopimuksettomat joutuvat odottamaan pidempään.
Sopimus velvoittaa sopimusyhtiötä ostamaan puut sinulta, mutta sinä voit toki kilpailuttaa hinnan myös muilla yhtiöillä myydessäsi puuta. Parin hehtaarin omistuksella ei toki vielä listoille pääse, mutta parinkymmenen hehtaarin omistuksella asia on toinen.
Rauno kertoi tarkemmin kokemuksistaan sopimusasiakkuudesta Metsä Groupin kanssa. Metsä Groupin on osuuskuntamuotoinen, suomalainen yhtiö. Metsä Groupissa voit esimerkiksi ostaa hehtaariosuuksia omistamasi metsän suhteessa ja saada sijoittamillesi rahoille 7,5 % korkoa (v. 2019). Jäsenasiakkaana sinulla on muitakin etuja.
Metsän myynti verotetaan pääomatuloverojen mukaan. Alle 30 000 euron myynnistä menee 30 % veroa ja yli 30 000 eurosta 34 % (v. 2020).
Kannattaako metsään sijoittaa – osa 2
Mistä metsää kannattaa ostaa? Entä hinta?
Aluksi voi olla hyvä ratkaisu ostaa metsää läheltä omaa asuinpaikkaa. Etämetsänhoitajien Liitto kuitenkin auttaa metsäasioissa, jos asut itse esimerkiksi Helsingissä ja metsäsi ovat kauempana, vaikka Lapissa.
Hinta määräytyy metsän mukaan. Metsästä tehdään yleensä ennen myyntiä metsäarvio, jossa lukee puuston arvo. Maa maksaa Suomessa noin 500 €/hehtaari eli tärkein arvo metsäkaupoissa on puustossa.
Hinta riippuu siitä onko kyse taimikosta, kuitupuusta vai tukkipuusta. Metsätilalla voi olla myös muuta arvoa kuin puusto. Siitä löydät tietoa edellisestä blogitekstistäni. Parhaiten pääset metsätilan puustoarvosta selville perehtymällä metsäarvioon tai pyytämällä asiantuntijalta opastusta tai käymällä paikan päällä hänen kanssaan. Raunolle voi myös soitella asian tiimoilta.
Kuka hoitaa hakkuisiin liittyvät asiat?
Jos et tunne itseäsi varmaksi asian suhteen, niin Rauno kertoi tekevänsä kaikki metsänhakkuuseen liittyvät työt asiakkaan puolesta yrityksensä kautta.
Hän kilpailuttaa hinnat metsäyhtiöiden kanssa. Rauno käy paikan päällä merkitsemässä leimikon ja tekee hakkuuaikaisen tarkastuksen avaimet käteen -periaatteella. Metsäyhtiöiltä saa myös kattavia palveluita. Omalta metsänhoitoyhdistykseltä voi myös kysyä neuvoja.
Opittuasi metsänhoidon ja hakkuisiin liittyvät asiat, saatat innostua metsäsijoittamisesta lisää. Kannattaako metsään sijoittaa? Se sinun täytyy miettiä itse ja voit halutessasi olla yhteydessä Raunoon ja pohtia asiaa lisää.
Raunoon voi ottaa yhteyttä metsäasioissa:
- Metsäneuvos, metsäsijoittaja Rauno Numminen
- puh. 050 032 8333
- raunonumminen@hotmail.com
Kannattaako metsään sijoittaa? –blogitekstin ensimmäinen osa löytyy täältä.
Lisää voit lukea myös Metsähoitoyhdistyksen sivuilta.